Usein kysytyt kysymykset
Millaisille kohderyhmille luentosi ja puheenvuorosi soveltuvat parhaiten?
Luennot sopivat laajasti eri kohderyhmille alakoulusta toiselle asteelle, yrityksille ja työyhteisöille, yhdistyksille, nuorisotyön toimijoille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Sisältö räätälöidään aina tilaajan toiveiden ja kohderyhmän tarpeiden mukaan, mutta sama sanoma puhuttelee yhtä lailla niin nuorta kuin aikuistakin.
Minkä pituinen tyypillinen luento tai puheenvuoro on?
Tyypillinen puheenvuoro kestää noin 45–60 minuuttia, johon sisältyy omakohtainen tarinani sekä mahdollisuus kysymyksille ja keskustelulle. Lyhyemmät tai pidemmät kokonaisuudet ovat myös mahdollisia – ota yhteyttä, niin sovitaan yhdessä teidän tarpeisiinne sopiva puhujakeikka.
Mitä luento sisältää?
Luennon ytimessä on omakohtainen tarinani: lapsuus ja nuoruus väkivallan ja päihteiden keskellä, käänteentekevä aivovamma 15-vuotiaana ja pitkä tie kuntoutuksesta yrittäjäksi, sanoSTOPväkivallalle-liikkeen perustajaksi ja isäksi. Kerron tarinan rehellisesti ja avoimesti. Luennon loppuun jää mukavasti aikaa kysymyksille ja keskusteluille.
Onko luennon sisältö muokattavissa tietyn kohderyhmän mukaan?
Kyllä. Jokainen puhujakeikka räätälöidään kohderyhmälle sopivaksi. Alakoululaisille painotetaan eri asioita kuin vaikkapa yrityksen johdolle tai sosiaalialan ammattilaisille. Kerro yhteydenoton yhteydessä, kenelle luento on suunnattu ja mitkä teemat ovat teille tärkeimpiä – rakennetaan sisältö sen pohjalta.
Miten luento tukee koulun tai yhteisön väkivallan vastaista työtä?
Lähestyn väkivallan vastaista työtä omakohtaisen kokemuksen kautta – en teorian tai tilastojen, vaan elävän esimerkin avulla. Luento herättää keskustelua, avaa uusia näkökulmia ja antaa sekä nuorille että aikuisille konkreettisen kuvan siitä, mihin väkivaltainen käyttäytyminen voi johtaa. Se toimii vahvana tukena koulun tai yhteisön omalle väkivallan vastaiselle työlle ja madaltaa kynnystä ottaa vaikeat asiat puheeksi.
Sopiiko luento osaksi yrityksen työhyvinvointipäivää?
Kyllä. Puheenvuoro sopii erinomaisesti osaksi työhyvinvointipäivää tai henkilöstötilaisuutta. Se herättää keskustelua väkivallasta, sen tunnistamisesta ja omista toimintamalleista, jotka voivat koskettaa työyhteisöä. Puheenvuoro jättää kuulijalle ajattelemisen aihetta myös työn ulkopuolelle.
Mitä eroa on luennollasi ja perinteisellä asiantuntijaluennolla väkivallasta?
Perinteinen asiantuntijaluento perustuu usein tutkimustietoon, tilastoihin ja teorioihin. Oma puheenvuoroni perustuu elettyyn elämään ja omaan kokemukseen. En puhu väkivallasta ulkopuolisen silmin tai jonkun toisen henkilön kautta – puhun siitä, mitä tarkoittaa, kun väkivaltainen käyttäytyminen on osa omaa elämää ja arkea useita vuosia.
Tämä tekee aiheesta inhimillisen, helposti lähestyttävän ja muistiin jäävän tavalla, johon pelkkä tietopohjainen luento harvoin pystyy.
Miten luennon tavoitteet ja vaikuttavuus mitataan?
Vaikuttavuus näkyy parhaiten yleisön reaktioissa ja palautteessa. Tilaisuuden jälkeen kerätty palaute on hyvä tapa arvioida, miten puheenvuoro on otettu vastaan. Olen saanut palautetta niin nuorilta kuin aikuisilta, ja kokemukset puhuvat puolestaan. Luennon tilaaja voi halutessaan kerätä palautteen omalla lomakkeellaan tai pyytää apua sen suunnitteluun.
Miten väkivallan uhriksi joutuminen voi muuttaa ihmisen elämän suuntaa?
Väkivaltakokemus voi muuttaa elämän suunnan monella tavalla. Se voi johtaa pelkoon, vetäytymiseen, mielenterveyden ongelmiin tai päihteiden käyttöön.
Oma tarinani näyttää kuitenkin, että muutos on mahdollinen. 15-vuotiaana iskun seurauksena saatu aivoverenvuoto ja vakava aivovamma käänsivät elämäni ympäri – ja juuri tämä tapahtuma johti lopulta uuteen elämän suuntaan.
Rankin kokemus voi olla se, joka pakottaa pysähtymään ja katsomaan elämää uusin silmin.
Ovatko luennot saatavilla etänä?
Kyllä. Luento on mahdollista järjestää myös etäyhteydellä esimerkiksi Teams- tai Zoom-alustan kautta. Paikan päällä järjestettävä tilaisuus on usein vaikuttavampi kokemus, mutta etäluento on hyvä vaihtoehto silloin, kun välimatka tai aikataulu sen vaatii. Sovitaan yhdessä, mikä tapa sopii parhaiten juuri teille.
Millaisia käytännön keinoja luentosi tarjoaa väkivallan ennaltaehkäisyyn?
Luento ei tarjoa valmista käsikirjaa, vaan jotain tärkeämpää: pysäyttävän esimerkin siitä, mihin väkivaltainen käyttäytyminen voi johtaa. Kerron avoimesti ja kaunistelematta, miten omat valinnat veivät elämäni kohti katastrofia. Omakohtainen tarina saa kuulijan helpommin ajattelemaan aihetta ja asenteita, mikä on kaikkein kestävin perusta muutokselle.
Lisäksi luennon jälkeinen keskustelu antaa tilaisuuden käsitellä aihetta konkreettisesti juuri teidän yhteisönne näkökulmasta.
Mitä valmisteluja tilaajalta vaaditaan ennen luentoa?
Tilaajan ei tarvitse järjestää mitään erityistä. Tarvitaan vain tila, yleisö ja tekniikka äänentoistoa varten. Suositeltavaa on myös, että ohjaajat, opettajat tai muut tilaisuuden vetäjät ovat varautuneet jatkamaan keskustelua luennon jälkeenkin, sillä aihe voi herättää paljon tunteita ja ajatuksia.
Onko sinulla kokemusta luennoinnista suurille ryhmille?
Kyllä. Olen puhunut erikokoisille ryhmille pienistä luokista satojen henkilöiden tilaisuuksiin. Ryhmän koko ei muuta sanoman ydintä, mutta eri kohdeyleisöt ja ikäryhmät otetaan tietenkin huomioon. Lopulta rehellisyys ja suoruus toimivat yhtä hyvin pienessä salissa kuin suuressa auditoriossakin.
Kuinka paljon etukäteen puhujakeikka tulisi varata?
Keikka kannattaa varata vähintään 2–4 viikkoa etukäteen, jotta sisällön räätälöinnille ja käytännön järjestelyille jää riittävästi aikaa. Kiireellisemmissä tapauksissa kannattaa soittaa, niin katsotaan yhdessä, onko tilaisuus mahdollista järjestää toivotussa aikataulussa.
Mitä apua ja tukea on saatavilla, jos luennon aiheet herättävät voimakkaita tunteita?
Väkivalta ja päihteet ovat aiheita, jotka voivat koskettaa kuulijaa henkilökohtaisesti tai muutoin voimakkaasti. Erityisesti nuorten tilaisuuksissa on tärkeää, että tilaisuuden järjestäjä on varautunut tähän: ohjaaja, opettaja tai muu luotettava aikuinen on hyvä olla saatavilla luennon jälkeen.
Jos tunteita herää myöhemmin, apua saa muun muassa Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelimesta (77 44 525, mieli.fi) tai oman kunnan mielenterveyspalveluista.
